Tuusulan kulttuurikierros 25.5.2013

Rekolan Marttojen Tuusulan kulttuuriretki aurinkoisena lauantaina 25.5.2013

Myllymäen tilausbussi starttasi Rekolan kirkolta klo 9.30 kohti Tuusulaa mukanaan 18 innokasta kulttuurin harrastajaa. Airi Kansanen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi päivän ohjelmasta. Matkalla Anne Toivanen esitteli Tuusulan kuntaa ja sen toimintoja. Ainolassa opas kertoi säveltäjämestari Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa  Ainon (o.s. Järnefelt) sekä heidän viiden   tyttärensä elämästä Lars Sonckin suunnittelemassa hirsitalossa, johon perhe muutti 24.9.1904. Säveltäjä oli tuolloin 38-vuotias ja puolisonsa Aino 33-vuotias. Suolahden hirsistä veistetyn Ainolan rakentaminen oli valtava urakka. Kierrettiin talossa ja nähtiin Aino Sibeliuksen suunnittelema sauna sekä ympäröivään luontoon sopeuttamansa puutarha ja pariskunnan haudat. Jean Sibelius kuoli vuonna 1957. Kun Aino Sibelius kuoli vuonna 1969, jäivät Ainolaan Sibeliusten henkilökohtaiset esineet, kirjat, tarvekalut ja arvokkaat maalaukset aina Aino Sibeliuksen suunnittelemiin huonekaluihin asti. Sibeliusten tyttäret olivat suostuvaisia sopimuksesta luopumaan näistä aarteistaan. Jo se teki Ainolasta ainutlaatuisen. Suomen valtio osti kiinteistön vuonna 1972.

Aamukahvi juotiin Ainolassa Cafe Auliksessa, jonka jälkeen lähdettiin Aholaan, kansalliskirjailija   Juhani Ahon ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldtin kotimuseoon. He saivat vuokrattua Järvenpään kartanoon kuuluvan Vårbackan huvilan v. 1897 ja aloittivat näin taiteilijayhteisön syntymisen. Opas kertoi perheen elämästä taiteen tekemisen keskellä. Aholassa asuessaan Venny Soldan-Brofelt ei maalannut paljon öljymaalauksia, vaan keskittyi yhä enemmän kirjojen, kuvakirjojen ja lastenlehtien kuvitustyöhön. Hän rakasti lapsia. Heillä oli kaksi yhteistä poikaa. Juhani Aho kirjoitti, kävi usein kalassa, pilkkoi puita ja teki heinätöitä.  He muuttivat Helsinkiin v. 1911. Muut taiteilijayhteisön jäsenet asuivat Tuusulassa kuolemaansa asti.

Järvenpään taidemuseossa tutustuttiin oppaan johdolla taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettyyn hienoon taidenäyttelyyn Nimimerkki VSB. Hän oli elämäntavoiltaan boheemi, mutta taiteessaan sovinnaisempi. Kansankuvauksissa hän ei tuonut esiin elämän nurjaa puolta tai lohduttomuutta,vaan kuvasi kansaa hyväntahtoisesti ja myötätunnolla. VSB maalasi paljon perheen kesäpaikalla Tvärminnen Toskassa ihania saaristo- ja merimaisemia. Lapset olivat usein malleina. Hän teki myös huonekaluja, muita puutöitä ja maalasi kuolemaansa asti. Näyttelyssä oli esillä mm. Venny Soldan-Brofeldtin Pietarissa v. 1892 Valtion kopiokokoelmaa varten maalaama kopio Rembrandtin Pyhä Perhe -maalauksesta. Juhani Aho oli matkalla mukana. Näimme alkuperäisen maalauksen Eremitaasissa Pietarin matkallamme 10.5.13.

Puutarhamessuilla piipahdimme ennen Halosenniemeen tutustumista. Oppaan johdolla tutustuttiin taidemaalari Pekka Halosen ja hänen puolisonsa Maijan Pitkäniemessä,Tuomalan kylässä Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaan erämaa-ateljeehen ja kuultiin perheen elämästä Tuusulan taiteilijayhteisössä. Pekka Halonen oli suomalaisen luonnon ja kansan mestarillinen kuvaaja, joka maalasi myös paljon lähiympäristöään. Perheessä oli kahdeksan lasta, jotka joutuivat olemaan isänsä malleina. Kansallisromanttinen taiteilijakoti valmistui vuonna 1902. Se on rakennettu punahongasta, joka piilutettiin. Kaikki rakentamiseen liittyvät toimet tehtiin huolella, mestarina oli Pekka Halosen veli Antti. Pekka Halosen sunnitteleman talon arkkitehtuuria leimaa selkeys, karuus,  tarkoituksenmukaisuus ja yksinkertaisuus. Halosenniemi on luonnonsuojelualuetta, johon kuuluu myös Halosten puutarha. Museossa järjestetään vuosittain aiheiltaan vaihtelevia erikoisnäyttelyjä Pekka Halosen töiden lisäksi. Tänä vuonna oli vuorossa Tuusulan saksalaisesta ystäväkunnasta Cellestä taidemaalari Albert König 9.6.13 asti.

Kaikissa näissä taiteilijakodeissa oli naisilla tärkeä rooli. Lisäansioita tarvittiin. Vieraita tuli ja meni.  Usein perheet istuivat iltaa yhdessä lukien tekstejään, kotikonsertteja pitäen, keskustellen ja saunoen. Lapset leikkivät keskenään. Aino Sibelius ja tyttäret kävivät usein soittamassa pianoa Halosenniemessä ja Aholassa, koska kotona ei saanut soittaa isän ollessa kotona. Perheet luottivat toisiinsa ja auttoivat tosiaan. Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisöä yhdisti taide ja elämänkatsomus.

Maittava Krapin lounas nautittiin Taistelukoulun Upseerikerholla.

Lottamuseon opas kertoi talon historiasta sekä Lotta-järjestöstä. Syvärannan kunnosti ja omisti 1900-1916 venäläinen Uschkoffin aristokraattiperhe, jonka luona vieraili kuuluisia venäläisiä taiteilijoita. Itsenäisyyden ajan alussa Syvärannasta kehittyi runoilijoiden ja kirjailijoiden suosima täysihoitola. Lotta Svärd -järjestö osti tilan vuonna 1936 koulutuskeskukseksi. Huvila tuhoutui tulipalossa v. 1947. Uudelleen rakennetussa huvilassa toimii Lottamuseo, joka kertoo Lotta Svärd -järjestön historiasta ja lottien toiminnasta sekä tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoistyötä. Tutustuimme Lotan Tarina – Vaadi aina enin itseltäsi -näyttelyyn. Lottamuseossa on myös Lottakanttiini suussa sulavine tuotteineen.

Takaisin kirkolla oltiin klo 18. Airi Kansaselle suuret kiitokset hyvin järjestetystä matkasta!

 

JK. Järven lumo – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö -näyttely Ateneumissa 11.10.2013 – 9.2.2014

Teksti: Arja Koponen